Nyt riittää lämmintä!

Ja heti onnittelut kaikille lomaileville turvetutkijakollegoilleni, kyllä teidän nyt kelpaa! Niin, jopa turvetutkijat lomailevat kesällä, itselläkin kolmen viikon huili siintää yhden ja puolen viikon päästä... Sitä ennen hikoillaan harjoittelijan ja yhden tutkijan ja kairamiesten kanssa saunanlämpimillä soilla näillä näkymin tästä lomaan saakka.


Kuvankaappaus Forecan sivuilta. Kyllä nyt tarkenee!

Kun aiemmin laitoin sadekeleistä ja pukeutumisesta, tuo helle omat haasteensa: en tiedä mikä on paarmojen moottorien "käynnistymiskeli", mutta niille tällainen lämmin sää on parasta mitä voi olla. Ssiinä yhdeksän tienoilla surina alkaa, ja surisevat siitä hamaan autolle pääsyyn saakka (ja usein vielä autossakin, ennen kuin ne ohjataan hallitusti joko ulos tai lusikat nurkkaan). Ja paarmat siis tarkoittavat sitä, että päällä pitää olla pitkähihainen paita ja housut tietenkin. Olen toki nähnyt kuvia entisaikojen tutkijoista, jotka ovat tehneet hommia pelkät uikkarit jalassa, hurjat! Itsellä paarmojen puremat housujen läpi ovat ihan riittäviä. Siispä, helteellä vaatetusta voi halutessaan vähentää, mutta käytännössä ei, joten se tarkoittaa sitä että hiki virtaa heti kahdeksasta eteenpäin.

Lakki päässä ja hihat pitkällä pirunpellon ylityksessä.

Sitten pääsemmekin siihen toiseen helteellä huomioitavaan asiaan: juomiseen. Ei niinkään kuohuvaan ja maltaiseen kuten lomalaisilla terasseilla, vaan vettä eri öyheillä maustettuna. Hanavesi jääkaappikylmänä (mitä se on ehkä tunnin), vissyt (eri merkeillä on muuten hurjia eroja suoloissa), mehut, mitä näitä nyt on. Ja vettä kuluu, parhaimmilla vedenlitkijöillä on mukana 3-4 litraa vettä, joka juuri ja juuri riittää työpäiväksi. Vettä ja suolukkaa, sitä kuluu näin helteillä!

Aamupäivän reippais muuttuu viimeistään lounaaseen mennessä zombiemaiseksi raahustamiseksi, sillä lämpöä ei pääse karkuun, ja askel alkaa sakkaamaan vaikka kuinka yrittäisi juoksennella. Peli on menetetty, ja yhtäkkiä kaikki vähänkään isommat vesiputit alkavat houkutella, ja mieleen hivuttautuu ajatus, oi että olisipa uikkarit mukana! Taru kertoo, että entisaikojen hurjat tutkijat ovat kuumina kesäpäivinä heittäytyneet uimaan suolampeen kesken tutkimusten!

Tämän viikon kahteen päivään on riittänyt suolla ja tiellä ihmeteltävää. Maanantain suolla riitti monenlaisia harvinaisempiakin kasveja ihasteltavaksi ja ylösmerkattavaksi (rätvänää, vesihernettä, puna,- kaita- ja maariankämmekkää, suoputkea, paatsamaa), sekä kovin houkuttelevia allikoita lumpeineen uitavaksi. Tosin en uinut, vaikka mieli teki. Suolta lähdettäessä matkanteko meinasi tyssätä, kun joku oli vallannut tienvarsiravintolasta pöydät itsellensä. Rohkea veikkonen!

Hyppäisinkö tähän polskimaan?

Vai kenties tähän kroolaamaan?

Kihokkia ja raatetta - kihokki oli kukassa!

Herkkubaarin asiakas - ai että kun hevosihmistä olisi tehnyt mieli käydä vähän harjailemassa noita talvikarvoja irti!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maanantai takana, viikko selätetty

Toimiston viileydessä on ihmisen hyvä olla...

Sataa, sataa ropisee...